Kevätkuulumisia

Juu, ei ole meikäläistä paljon täällä näkynyt. Pahoitteluni siitä. Lupaan aina yrittää olla aktiivisempi, mutta ikinä siitä ei tule yhtään mitään. Mutta fakta on se, että minä kirjoitan silloin kun minua kiinnostaa ja silloin kun minulla on aikaa. Kiinnostusta kyllä on, mutta aikaa on vähän heikosti. Ja sitä paitsi blogin kirjoittaminen ei valmista minua ensi syksyn ylioppilaskirjoituksiin, ei auta oppimaan kevätesityksiä, ei edistä koulutyötäni, ei auta musikaalitreenien suhteen eikä yleisesti ottaen kesätöitä hakiessa, ei huonetta siivotessa tai muussa sellaisessa. Niin että te, joita kiinnostaa lukea tätä blogia: Saatte luvan tyytyä siihen, että vaikka nyt suunnittelenkin kirjoittavani seuraavan kerran viikonloppuna, kirjoitan todennäköisesti seuraavan kerran kesäkuussa. Mutta nyt, kevätkuulumisia.
(Ja hei, koska olen ollut hiljaa niin pitkään, en ole ehtinyt laittamaan tänne Wanhojentansseissa minusta otettuja kuvia. Kuvat siis wanhojenpäivältä eli 17.2.2017).









Koulussa on huima kiire. Musikaalin ensi-iltaan on kaksi viikkoa ja se toki teettää töitä. Sen lisäksi, että kuulun näyttelijöihin (ja kaikki näyttelijät myös laulavat ja tanssivat), olen myös apulaisohjaaja. Varsinaisesti en ohjaa mitään, mutta sen sijaan vastaan poissaolijoiden merkitsemisestä, pyrin pitämään yhteyttä eri työryhmien välillä yllä ja täytän kalenterini palavereilla ja muilla musikaalimenoilla. Työ on ollut oikein hauskaa, ja toki pidän myös näyttelemisestä. Kallion lukion musikaalin näytösviikko on tosiaan kahden viikon päästä, esitykset ovat Savoy-teatterissa (musikaalista kiinnostuneet tutut, laittakaa viestiä, neuvon lippuvarauksen tekemisen).
Musikaalin lisäksi on tietenkin ihan opiskeltavaakin. Tänään alkoi uusi jakso, luojan kiitos. Viime jakso oli painajainen, hirveästi deadlineja, onneksi se on ohi. Tässä jaksossa minulla on äidinkieltä, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, englantia ja ehkä psykologiaa, se on vielä epävarmaa. Kaikki kurssit teettävät töitä, erityisesti tahtoisin panostaa... no jaa, kaikkiin. Mutta eniten kiire on yhteiskuntaopilla ja englannilla, sillä syksyn ylioppilaskirjoitusten alkuun on huomenna tasan viisi kuukautta. On uskomatonta, että viiden kuukauden päästä koittaa ehkä se hetki, kun en enää opiskele englantia tai yhteiskuntaoppia. No, englantiin törmään todennäköisesti yliopistossa uudestaan, mutta yhteiskuntaoppi... Jo se oli hieno tunne, kun viime lukuvuonna sain käytyä monia ykköskursseja ja tiesin, että niiden jälkeen en enää tule opiskelemaan esim. kemiaa ja biologiaa. Miltä mahtaa tuntua se, kun ylioppilaskirjoitukset päättyvät ja monta tutuksi tullutta ainetta jää pois?

Silloin kun en ole tanssimassa tai koulussa tai junassa matkalla jompaankumpaan tai pois jommastakummasta... No, vapaa-aikaa on vähän, että enpä minä juuri muuta teekään kuin opiskele tai tanssi. Mutta olen kyllä koulutyön puolesta päässyt lukemaan erittäin hyviä kirjoja. No, myönnetään, Don Quijote on vähän pitkästyttävä, mutta hyvä siitä huolimatta. Sen sijaan olen umpirakastunut Kotiopettajattaren romaaniin, joka minulla on tällä hetkellä kesken. Suosittelen sitä todella lämpimästi ihan kaikille. Jep, tarina on vanha (julkaisuvuosi 1847) ja vähän ennalta-arvattava, mutta hyvä. Jane Eyre on samaistuttava päähenkilö, ensimmäisen kuuden sivun jälkeen olin jo syvällä kirjan maailmassa. Tänään aamulla junassa kaivoin kirjan tottuneesti laukustani ja syvennyin sen pariin, vaikka olin suunnitellut lukevani englannin sanoja junamatkan ajan. Lukisin mielelläni paljon muutakin ja enemmän kuin mitä nyt, mutta valitettavasti minun on luettava koulukirjoja se aika, jonka haluaisin käyttää esimerkiksi Taru Sormusten Herrasta toisen osan lukemiseen.
Joku muukin lukee mielellään paljon, nimittäin Belle. Kaunotar ja Hirviö -leffan näytelty versio tuli elokuvateattereihin maaliskuussa. Olin odottanut sitä jo pitkään, osin vain siksi, että Belleä esittää Emma Watson. No, pitihän se päästä katsomaan niin pian kuin mahdollista. Ensi-iltaan en päässyt, mutta heti kun rakas ystäväni Ronja palasi Lapista, ampaisin hänen kanssaan katsomaan sen. Oli outoa nähdä Emma Watson jossain muussa roolissa kuin Hermione Grangerina, mutta totuin siihen nopeasti. Pidän siitä, että näytelty versio on kovin uskollinen animaatiolle. Muutama uusi biisi, joitain uusia hahmoja, mutta silti hyvin uskollinen alkuperäiselle. Ja vaikka tiesin, miten tarina etenee, se ei pilannut elokuvaelämystä eikä laimentanut tunteita. Suosittelen, että jokainen, joka ei ole kyseistä leffaa vielä nähnyt, käy katsomassa sen pian. Suosittelen sen katsomista englanniksi, sillä alkuperäinen on aina paras ;)
Niin, ja kun vapaa-ajasta puhutaan, on syytä mainita myös musiikki. Tein joskus Top 10 -biisilistani tänne blogiin. Se sai silloin niin hyvää palautetta, että teen vastaavan nyt, tosin vain Top 5 -muodossa. 

1. Beauty and the Beast: Belle (https://www.youtube.com/watch?v=egQbaDRMxGI)
2. Vaiana/Moana: How far I'll go (https://www.youtube.com/watch?v=cPAbx5kgCJo)
3. Beauty and the Beast: Gaston (https://www.youtube.com/watch?v=F16O5OAK2K8)
4. Vaiana/Moana: We Know The Way (https://www.youtube.com/watch?v=OwRv3HJoHD8)
5. Beauty and the Beast: Beauty and the Beast (https://www.youtube.com/watch?v=GNA-iBt_UWM)

Niin, ollaan lähestulkoon puolessa välissä huhtikuuta. Kesäloman alkuun on 53 päivää, sisältäen koeviikot, lomat ja viikonloput. Se on vähän, sitten olisi edessä kesä. Ennen sitä on tietenkin edessä tanssiopiston kevätesitykset, musikaaliviikko, viimeinen koeviikko, ajokoe (ja toivottavasti ajokortin saaminen)... Nyt pääsiäisviikonloppuna menen Ronjalle ja jätän taatusti jok'ikisen koulukirjan kotiin.

Kevät tekee elämästä mukavampaa aikaa. Valoisuus on todella tervetullutta... Nauttikaamme siis siitä. Ensi kertaan!